Kun aamu herttainen valkenee
niin kaupauksella sua aattelen
Kun iltarusko taivaan peittaa
niin ajatukseni oon luonasi.
Sinä olit ensimmäinen jota rakastin
Sinä olit ensimmäinen jonka puolesta rukoilin
Ja sentähden on sydämmeni vangittu
Sinun kuvaasi sydämessäni kannan.
Sinua mä viela rakastan, vaan sinua
Vaik' vasta rakautta en enään saa
Mä kerran olin sinun ja rakkaudella minua silloin aattelit.
Mutt' ehk' se hetki kerran viel tulevi
Jolloin sinut taas sylihini painaa saan
Ain' sitä mä toivon ja ehkä kerran Jumala suo sen toteutua.
Olin eilen koulun adventtijuhlassa. Hän oli myös siellä. Tanssin hänen kanssaan. Hän kysyi: muistanko vielä sitä "kevättä". Niin hän ei tiedä että taidan liiankin usein muistella sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti