Toukokuun 30. p. -24

Olimme taas puistossa pelaamassa pitkää palloa. Meidän puoli voitti että hurahti. Weikka oli niin vihainen koko ajan, kun heidän puoli ei voittanut.

Eilen oli hauskaa. Olimme melki koko päivän puistossa. Pelattiin vähän aikaa. Sitten tuli Erkki ja peli keskeytyi.

Pikku pojaat olivat sitten kuin hassuja. Tekivät kiusaa ja jos jotakin. Veikkakin vei minun hattuni E. ja hän ei antanut sitä pois, vaikka kuinka olisin pyytänyt. Sanoin että kyllä minä sen sinulta vielä saan. Hän vastasi: arvaa saatko. Juoksin hänen perässään ja hän juoksien pitkin mäkee ylös ja alas sitten hän juoksi raunioitten tykö ja sanoi mitäs annat kun saat tämän. Vastasin: en mitään. Ja sitten  taas hän sanoi: jos annat jotain niin saat, että eks muista mitä lupasit luistinradalla. Vastasin taas, että en ole luvannut mitään. Ja taas Annaks sen mitä lupasit kerran. Vastasin vaan, en ole luvannut enkä anna. Sitten hän sanoi, kun et kerta anna, niin minä heitän hattusi puuhun: vastasin heitä vaan. Ja vielä kerran hän kysyi annatko. Vastaukseni tietenkin kuului "en". Ja hän heitti mutta sain sen heti sieltä.

Minun hatussani on pahvi sisällä kun se on lian iso. Hän kysyi: että onko se siellä vastasin niin kuin oli, että ei ja hän haki sen, toi minulle ja pokkasi niin kauniisti. En tiedä mistä ja milloin Kajava siihen tuli ja Aili oli niin vihainen. Emme olleet enään kauvaa vaan lähdimme kotiin.

Huomenna he saavat todistukset ja lähtevät kotiin.

Tulee vähän ikävä, kun emme nää heitä kolmeen kuukauteen. Lulen pitäväni E. mutta en ole varma, sillä olen sellainen että ihastun yhtäkkiä ja taas se on ohi. Aune pitää E. sen tiedän ja hän piti myös Aunesta talvella, en tiedä jos hän enään pitää. Sinua Erkki olen ajatellut ja myös sinua -------- Sitä et saa sinä milloinkaan tietää, paitsi jos sinäkin - ei senlaista en saa ajatella en.

Punaruusu

Punaruusu loistaa, huolen kaikki poistaa
Poskellen sun poskesi, ja täydellinen onneni
Kuiskaa ruusuhuuli, toistaa vieno tuuli
Illan suussa hiljaisen, sä olet ystäväin.

Toukokuun 29. p. -24.

Aikosin aloittaa tämän uuden Päivä-kirjani vasta kesäkuun 1. p. Mutta aloitankin tämän nyt heti koulun loputtua. Hurraa - kirjat on paukautettu kiinni kolmeksi kuukaudeksi, ei huolta läksyistä ei mistään.

Mutta vähän yksitoikkoiselta tuntuu, kun ei nää koulutovereita pitkään aikaan ja muistellessani kaikki kepposia ja hullutuksia mitä opettajille kehimme ja sitten kärsimme istunnot yhdessä. Meidän luokalta ei päässyt kuin 7 ilman ehtoja 12 ehdoilla  ja 3 jäi suorastaan. Olen niin mielissäni kun en saanut ehtoja. Ystävättäreni Aune sai kahdet ehdot ja Aili yhdet. Sanoin Aunelle: "että koita lukea ahkerasti että suoritat ehtosi". Nyt lopetan sillä lähdemme puistoon kohta, emme siellä enään montaakaan kertaa käydä.

1924

Huom

Tätä ei saa lukea.


Motto:
"Mikä ihanuuden
mikä lumouksen aika
onkaan nuoruudenaika!! - - -
mutta mikä pettymysten
- surujen ja kyynelten
aika se myöskin on." - -

Ich... wer?