Sunnuntaina 18.7.26

Olimme taas eilen heidän kanssaan. Tapasimme heidät puiston tiellä ja heti tietenkin he tulivat meidän kanssa. Saatoimme Libiä ja Sylviä vähän matkaa. Pekka oli sitten vallattomalla päällä eilen toiset olivatkin vähän hiljaisempia.

Päästyämme puoli tiehen niin Huugo otti minusta kiinni ja sanoi nyt lähdemme takaisin päin Mirkku. Toisetkin pojat aikoivat lähteä takaisin, mutta Huugo sanoi että totta te menette vielä saattamaan. Kun sanoin Pekalle ja Konowille hyvästi yhtäaikaa molemmilla käsillä niin Huugo otti minua kaulasta kiinni ja veti pois. Päästyämme meille hän ei laskenutkaan minua sisälle vaan pyysi minua lähtemään vielä kävelemään. En luvannut lähteä paitsi saattamaan häntä vähän matkaa, päästyämme vanhan autausmaan puistoon niin hän veti minut eräälle penkille istumaan ja heti sain kymmenittäin suuteloja. Miten ihanalta tuntuivat sinun suutelosi armas, miten ihanaa olikaan katsoa sinua silmästä silmään joka suutelon perästä. Huugo rakastan sinua niin sanomattomasti, oi armas, sinä - sinä minun kalleimpäni. Rakastatko sinä minua? Miksi sitten muuten suutelisit minua keskellä katua niinkuin eilenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti